Tiesitkö, että poron ja monien muiden eläinten, kuten hirvien ja jänisten karvat ovat onttoja?
Eläinten erityisominaisuudet perustuvat aina tarkoituksenmukaisuuteen. Ontto karva on avuksi eläinten lämmönsäätelyssä, ontot karvat pitävät lämmön turkin sisällä, ja eristävät pahinta kuumuutta.
Lämmöneristykseen liittyy toki muitakin tekijöitä, kuten talviturkin yleisrakenne pohjavillan paksuuksineen (esimerkiksi pohjoiset koirarodut). Lisäksi karvojen väliin jää muutenkin ilmaa, joka toimii hyvänä eristimenä. Pitkät päällimmäiset peitinkarvat estävät lisäksi pohjavillaa kastumasta. Lisäksi pohjavillankin karvat ovat usein onttoja.
Monilla eläimillä on valkoinen talviturkki. Väri aiheutuu valon taittumisesta nimenomaan ontoissa karvoissa. Ilmava turkki on lämmöneristäjä ja lisäksi iholtakin tuleva lämpösäteily heijastuu takaisin eikä karkaa ulos.
Ontoista karvoista on hyötyä myös silloin kun on ylitettävä uimalla vesistöjä. Hirvieläimet ovat hyviä uimareita, sillä ontot karvat kannattavat niitä. Poro ja hirvi voivat ylittää laajojakin selkävesiä mikäli on tyyntä. Tällaista eläintä ei kuitenkaan pidä häiritä, sillä porokin voi hukkua, mikäli se väsyy kylmässä vedessä. Näin käy myös jäihin pudotessa, jolloin eläin menehtyy jo pelkän hypotermian ansiosta.
Lähes kaikki nisäkkäät ovatkin syntyjään uimataitoisia. Poikkeuksen muodostavat kädelliset eli apinat ja ihmiset. Niiden uimataito syntyy vain opettelemalla.
Ontot karvat ovat yleensä hauraita. Poronkarvat katkeavat helposti, tämän on kokenut moni taljanomistaja, joka käyttää taljaa istuin- tai maakuualustana. Karvoja pölisevät taljat ovatkin sääntö, jota ei pidä säikkyä.
Parhaat käyttötaljat eli loitotaljat saadaan talviteurastusten yhteydessä. Tällöin ne naulataan seinälle kuivumaan karvapinta seinää vasten. Niitä ei kannata myöskään pehmentää, jolloin sisäpinta ei rasvan vuoksi kastu.
Entisinä aikoina tällaisista taljoista valmistettiin makuupusseja, jollaista käytti mm. Frithjof Nansen naparetkillään. Kestäväkarvaisimmat makuutaljat katsotaan saavan kermiköistä, puolitoistavuotiaista poroista ja silloinkin purkakarvasta eli vastavaihtuneesta kasvavasta talvikarvasta.
Nykyään suosituimmat karvapäälliset porotuotteet ovat talvella käytettävät nutukkaat, jotka valmistetaan sitkeäkarvaisista koipinahoista. Niiden lämmöneristämiskyky on parempi kuin modernin pakkaskengän, ja ne ovat keveitä. Pauloitettuina niillä voi kahlata myös lumessa, onton karvan ansiosta ne kestävät myös auttavasti kosteutta.
Vesa Luhta
Kuva: Pertti Turunen