Kun ikä antoi vielä mahdollisuuden uuteen uraan, joka toteuttaisi unelman tehdä työtä historian parissa, niin Kaisa Nikkilä, 47, vastasi myöntävästi Kultamuseon kutsuun.
Huhtikuun alusta lähtien hän on istunut Tankavaaran Kultamuseon johtajan pallilla, monenlaiseen uuteen asiaan tutustuen.
– Maantiellä olevat porot olivat kyllä täysi yllätys, hän paljastaa. Ja vaikka maaseutumainen ympäristö ei olekaan Hämeenkyröstä kotoisin olevalle Nikkilälle uutta, on elämänmeno Vuotson ja Tankavaaran tuntumassa erilaista.
– Museonjohtajan työ on yrityksen johtamista, Nikkilä pelkistää. Siihen kuuluu henkilöstöasioiden lisäksi muun muassa markkinointia ja myyntiä, joiden parissa hän on tehnyt yrityssektorilla pitkän uran.
Museotkin ovat tuttuja, sillä museologian perusopintojen työharjoittelu sujui Mobiliassa, tieliikenteen valtakunnallisessa erikoismuseossa. Tradenomiksi (YAMK) opiskellut Nikkilä teki liiketalouden opintojen lopputyön Suomen Ilmavoimamuseolle.
Viestintä taas on tullut tutuksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Ilmapuolustuspiirin tiedottajana ja tapahtumat mm. lentonäytösten ja talviajokoulujen järjestämisen kautta.
– Kultahistoriassa kaikki on uutta, sitä opiskelen parhaillaan, museonjohtaja kertoo ja arvelee, että uusia näkökulmia voi löytyä, kun tulee vieraasta ympäristöstä – aikaisempi kokemus Lapistakin kun rajoittuu hiihtoreissuihin Saariselällä ja Käsivarressa.
Uudet ideat tulevat varmimmin näkymään vaihtuvissa näyttelyissä. Kultamuseon perusnäyttely on uusittu vuosina 2010-11 ja kansainvälisellä osastolla on meneillään ”jatkuva muutos ja uusia suunnitelmia”. Vanhassa Härkäselän Kultalassa tehdään peruskorjausta ja sen kivet ja mineraalit ovat esillä kansainvälisellä osastolla.
Kultamuseo tarjoaa edelleen tilauksesta myös erilaisia ohjelmia, joista yksi on Kultakenttien koulu eli oppitunti vanhanajan koulun tyyliin.
Kultaryntäys Lappiin -kiertonäyttely on Kultamuseon kokoama kertomus 150-vuotta täyttävästä Lapin kultahistoriasta. Se on esillä Ivalon pääkirjastossa koko heinäkuun. Tankavaarassa se nähdään kultakisaviikolla elokuun alussa ja joulukuussa Sodankylässä.
Kultamuseo saa yhä harvakseltaan lahjoituksia, mm. vanhoja valokuvia ja esineitä.
– Tarina esineen takana on tärkein, Nikkilä korostaa ja yhdessä amanuenssi Hanna Mattilan kanssa he miettivät, että lähivuosina päättyvän Lemmenjoen konekaivun dokumentointi pitäisi saada käyntiin viimeistään ensi kesänä.
Tankavaaran Kultamuseo on valtakunnallinen erikoismuseo mutta myös matkailukohde keskellä laajaa Saariselän ja Sompion matkailualuetta. Kävijöitä on vuodessa noin 12 000, heistä noin 40 prosenttia ulkomaalaisia. Kesä on vilkkain sesonki ja silloin kävijöitä palvelee myös pihan Kesäkahvila syyskuun puoliväliin. Museo on avoinna ympäri vuoden, kesällä syyskuun loppuun asti joka päivä kymmenestä iltakuuteen.
Helena Sahavirta