
Lapin sanotaan alkavan milloin mistäkin – Kuusamoakin joskus Lapiksi kutsutaan.
Oikeastihan Lappiin tullaan silloin, kun päästään Vuotsoon ja ajellaan siitä ylöspäin, käydään ehkä Tankavaaran kultakylässä ja Kultamuseossa, suunnataan kohti Ivalojoen kultamaita, lähestytään Saariselän upeita tunturimaisemia.
Saariselkää pidetään leimallisesti talvikeskuksena, jossa on Suomen parhaat hiihtomaastot, kaiken kattavat palvelut ja mainioita menopaikkoja.
Saariselkää ei kuitenkaan kannata unohtaa kesälläkään. Se tarjoaa loistavat vaellusmahdollisuudet, merkattuja reittejä, tasokkaita tulistelupaikkoja ja vertaansa vailla olevia maisemia löytyy kaiken tasoiselle kulkijalle.
Löytyy myös tasokkaita mökkejä, hotellimajoitusta – kunkin matkustavaisen toiveiden ja lompakon mukaan. Saariselkä elää ja voi hyvin myös kesällä.
Kauppojen kuntakeskus
Mahtavan Ivalojoen kainalossa kehittyy Inarin kunnan hallinnollinen keskus Ivalo, vajaan neljän tuhannen asukkaan taajama toreineen ja kauppoineen.
Mökille menijän kannattaa piipahtaa paikallisessa K-Supermarketissa, jonka kalatiskiltä löytyy suolattua, suolattavaa ja grillattavaa mielin määrin.
Yöpyäkin Ivalossa voi hyvillä mielin; kaksi hotellia ja Näverniemen ja Ivalo River Camping lomakylät mökkeineen tarjoavat hyvät unet yöttömässä yössä.


Ivalossa voi niin ikään shoppailla vaikkapa Lahjatavaratalossa, hankkia kalastus- ja retkeilyvälineitä sekä täydentää juomavalikoimaansa S-Marketin yhteydessä olevasta Alkosta.
-Alkon tuotteita ei sitten ravintoloiden lisäksi pohjoisempaa saakaan ellei ole Nuorgamin tai Karigasniemen suunnalle menossa. Norjasta viinejä ei juuri kannata ostaa – hinnat ovat hirveitä.
Matkalla pohjoiseen
Ivalon ja Inarin välinen tieosuus kuuluu Suomen kauneimpiin. Tien länsipuolta reunustavat jylhät vaaramaisemat, itäpuolta silmiä hivelevän upeat vesistöt.
Kymmenisen kilometriä Ivalosta pohjoiseen voi piipahtaa Sovintovaaran näköalapaikalla, mikäli puomi ei ole kiinni, vaaran laelta avautuu inarilainen luonto kauneimmillaan. Samasta risteyksestä pääsee Ukonjärven lomakylään, jossa voi viivähtää pitempäänkin.
Myössäjärven maisemissa kannattaa jarrutella sen verran, että ehtii käydä tutustumassa harvinaiseen karhunpesäkiveen, ja siinä samalla voi nauttia kohtuuhintaista Inarin siikaa tai perinteistä poronkäryä, kahvistella ja hankkia vaikkapa matkamuistoja Karhutuvasta.
Ylisen Lapin viimeinen automaatti
Inarin perinteinen kesämatkailukeskus on ollut jo vuosikymmenet Inarin kirkonkylä, saamelaisen kulttuurin elävä keskus. Saamelaismuseo – luontokeskus.
Siida kerää vuosittain väkeä useasta kymmenestä eri maasta, ja kotimaisetkin matkailijat ovat löytäneet sen kiitettävästi. Kannattaa ehdottomasti tutustua!

Inarin kirkonkylä on saamelaisen käsityön luvattua maata. Sieltä löytyvät niin maailmankuulut hopeatyöt kuin muutkin perinteiset, korkeatasoiset kädentaidon tuotteet.
Samoin tietysti matkustavainen voi hankkia muuta tarpeellista tavaraa monipuolisen tarjonnan puitteissa.
MS Inarin mukana pääsee Inarijärvelle ja saamelaisten pyhälle paikalle Ukonsaareen, joka on ehdolla maailman perintökohteeksi. Ukonsaaressa on tehty arkeologisia kaivauksia, joilla on pyritty selvittämään löytyisikö sieltä vielä ennen tavoittamatonta esineistöä historian aamunkoitteesta.
Käteistä rahaa havittelevalle on Inarin kirkonkylässä viimeinen mahdollisuus nostaa sitä automaatista.
Poroja Karigasniemen tiellä
Porot kuuluvat pohjoiseen luontoon – ja pohjoisille teille. Niiden kanssa kannattaa olla varovainen koko poronhoitoalueella.
Kaamasesta Karigasniemelle johtava tie on verrattain kapea, mäkinen ja kesäisin suhteellisen vilkasliikenteinen. Siellä tapaa niin ylinopeutta ajavia norjalaisia kuin mitä kummallisimpiin paikkoihin poroja ihastelemaan pysähtyneitä turistejakin, joten kannattaa hillitä kaasujalkaa, jotta pääsee turvallisesti perille.
Kaikki itseään kunnioittavat matkailijat käyvät totta kai kanakoirien ja lintubongareitten paratiisissa Muotkan Ruoktussa moikkkaamassa Hansia ja maistamassa Hansin kuulua poronkäristystä.
Monille Muotkan Ruoktun ja ympäristön maisemat ovat niitä parhaita vaelluspaikkoja, jotka on helppo saavuttaa tunturikeitaan mökkejä tukikohtana pitäen.
Palveluja löytyy
Piskuinen Karigasniemi on kesäaikana täynnä menoa ja meininkiä. Normaalioloissakin norjalaiset kansoittavat kylän kaupat ja ravintolat, kesällä väen moninkertaistavat Tenon lohen kutsun kuulleet kalastajat.
Norjalaisten ansiota on sekin, että paikallisesta kaupasta löytyy erinomainen palveleva lihatiski, että ravintoloissa tanssitaan viikonloppuisin ja että ainoa kylän työttömyyden lajeista on vapaaehtoinen sellainen.

Korkeuskammoisille oikea suunta
Karigasniemen ja Utsjoen välinen maisematie kulkee korkealla tunturimaastossa esitelleen matkustavaiselle niin Tenojoen virtaavan voiman kuin Norjan tuntureiden kesälläkin lumiset huiput.
Korkeanpaikan pelosta kärsivälle ainoa oikea matkustussuunta tällä tiellä on Karigasniemeltä Utsjoelle päin.
Toiseen suuntaan matkustaessa saattaa oikealla puolella avautuva putous hirvittää niin paljon, että auto helposti, melkein kuin itsestään, siirtyy tien keskiviivalle tai jopa sen väärälle puolelle. Kesäajan vilkas liikenne ei suosi moista käyttäytymistä – vaaratilanteita on ollut enemmän kuin tarpeeksi vastaan tulijan yllättäessä. Säikähdyksissään jotkut autoilijat ovat vetäisseet autonsa melkein liikaakin omalle puolelle – lähes rotkoon.
Lohta ja soutajia
Suurin osa kesällä Utsjoella pitempään viihtyvistä matkailijoista saalistaa jalokalaa. Sitä toki voi käydä pyytämässä päivämatkalainenkin, kunhan muistaa hankkia ajoissa luvan ja soutajan itselleen.
Muita kalastusmahdollisuuksia voi kysellä vaikkapa paikallisista hotelleista, joista toinen sijaitsee Tenon ja toinen Utsjoen rannalla. Majoitustiloja tarjoavat hotellien lisäksi useat mökkikylät.
Tenojoen yli Norjaan pääsee Saamen siltaa pitkin. Koiran passin tulee olla voimassa, mikäli haluaa mennä lemmikin kanssa ulkomaille.

Suomen pohjoisin….
Utsjoelta pääsee toki Norjaan myös Nuorgamin kautta, ja kannattaa mennäkin. Tunturiin louhittu kapeahko tie myötäilee Tenojoen rantaa, välillä voi alempana käydä katsastamassa vanhaa maisematietä ja joen mahtavia kosken kuohuja.
Nuorgamiin tultaessa kaikki on Suomen pohjoisinta. Paitsi tulli, joka on Norjan puolella.
On Suomen pohjoisin ravintola, leirintäalue, Alko, elintarvikemyymälä ja talo. Muun muassa.
Nuorgam on tilastollisesti Suomen juopoin kylä. Niin paljon alkoholia henkilöä kohden piskuisessa kylässä myydään. Alkon parkkipaikalla on pelkästään norjalaisia autoja. Jotkut tulevat parin sadan kilometrin päästä Suomeen viinakauppaan.
Ja ruokakauppaan. Ja illatsuihin ravintolaan.
Nuorgamista kannattaa ostaa juotavat ja syötävät Norjaan mentäessä. Muistaen kuitenkin sen, että vaikka kuinka olisi viikonloppu ja tarkoitus nauttia samoja viinaksia vielä kotisuomessa, vienti- ja tuontirajat ovat olemassa.
Norja on ulkomaa.
Ritva Savela
Ilmakuva: Petteri Kyrö, muut PasiR