Rauhallisia reittejä kaipaavalle hiihtäjälle löytyy Saariselän latuverkostosta peräti 70 kilometriä luontolatuja, jotka vievät hiihtäjän huikeiden maisemien ääreen. Luontoladuilla sivakoidaan perinteistä latu-uraa, joka on ajettu kelkalla, mutta joka tunturialueella menee helposti tukkoon. Latu on kuitenkin paalutettu niin hyvin, ettei eksymisen vaaraa ole.
Latukarttaan luontoladut on merkitty katkoviivoin. Sininen väri kertoo reitin olevan helppo, punainen tarkoittaa keskivaikeaa ja musta vaikeaa.
Saariselkä Nyt –lehti kävi testaamassa Kulmakurulle kulkevan luontoladun, jolta löytyy latukartan ainoa musta katkoviiva. Karttaan on piirretty myös punainen nuoli, joka tarkoittaa kiertosuuntaa. Latu kierretään vastapäivään, jolloin lähtöpaikka on kauppakeskus Siulan kohdalla nelostien länsipuolella. Opasteviitat on helppo löytää ja tien ali kulkee tunneli.
Hiihtopäivänä maaliskuun ensimmäisellä viikolla sää on pilvinen, leuto ja melko tyyni. Aamukymmeneltä samalle erämaaladulle starttaa muutama muukin reppuselkäinen hiihtäjä.
Reitti kulkee kangasmaastossa ja lähtee laskemaan kurua pitkin Kuusiojan vartta Tolosjoelle. Vauhti kiihtyy välillä liiankin kovaksi ja auraaminen on tarpeen, mutta hieman hankalaa kapeassa ”rännissä”.
Tolosjoen laakso on kaunis, ja kahdeksan kilometrin matka taittuu nopeasti alavirtaan.
Tolosjoen laavulle ei ole kukaan ehtinyt pysähtyä tulia tekemään, vaikka juuri tässä olisi tauko paikallaan, sillä laavun jälkeen alkaa hurja nousu kohti Kulmakurua. Nousua joen rannasta korkeimmalle huipulle kertyy noin 200 metriä. Lähes neljän kilometrin kapuaminen vaatii voimia, mutta hiljaa hyvä tulee.
Latu mutkittelee kauniissa männikössä ja maisema muuttuu pikku hiljaa karummaksi, mitä ylemmäs noustaan. Tässä viimeistään ymmärtää, miksi ladun kiertosuunta on piirretty karttaan: Lasku olisi hengenvaarallinen ja yhteentörmäyksen vaara ilmeinen, sillä latu on mutkainen ja kapea. Juuri tämä on se mustalla katkoviivalla merkitty osuus.
Näkymä Harripäältä on huikea, ja Kulmakuru todellakin kokemisen ja kuvaamisen arvoinen paikka. Lumivyöryvaarasta varoittava kyltti tuo retkeen hieman lisäjännitystä.
Kun malttaa jättää taakseen komean ja kulmikkaan kurun, alkaa nautinnollinen ja pitkä alamäkiosuus ensin avotunturissa ja sen jälkeen mäntymetsässä.
Harrinojalla voi pitää kahvi- ja makkaranpaistotauon.
Tolosjoen ylityksen jälkeen matkaa voi jatkaa joko Laanilaan tai Tolosjokea Kakslauttaseen. Tolosjoen latu on merkitty karttaan sinisellä katkoviivalla ja maasto onkin helppokulkuista.
Reitillä pääsee tutustumaan kullankaivuun historiaan, kuten kullankaivaja Jaakko Mäkisen koti- ja kaivupaikkaan. Mäkinen näyttää asustelleen vaatimattomassa hökkelissään myös talvet peräti 30 vuoden ajan vuosina 1974-2004.
Kullankaivualueiden jälkeen matka Kakslauttaseen tuntuu loputtoman pitkältä ja raskaalta, vaikka latu kulkee tasamaalla. Hotellin ravintolassa nautittu lohisoppa ja munkkikahvit antavat kuitenkin potkua loppureissulle. Onkin mukavaa hiihdellä vaihteeksi hyvin höylättyä latua ja nähdä muita hiihtäjiä 30 kilometrin erämaasivakoinnin jälkeen.
Kilometrejä hiihtoloman hienoimmalle laturetkelle kertyi reilu 40. Muutaman päivän kuluttua jäät sulivat niin, että Tolosjoen reitti jouduttiin sulkemaan.
PIRJO LATVA-MANTILA
Hyödyllisiä vinkkejä:
Varaa mukaan laturetkelle:
-Kaveri
-Lämmintä juomaa ja kunnon eväät
-Kamera ja hyvin ladattu kännykkä
-Pitovoidetta
-Tulitikut ja vessapaperia
-Malttia: älä hiihdä liian kovaa!
P.s. Valitse retkipäiväksi mielellään tuuleton ja pyrytön päivä.
Saariselän luontoladut:
Luontoladut (perinteinen latu-ura):
Ahopään välilatu 2 km
Kiilopää-Niilanpää-Muotkanmaja 10 km
Sivakkalaakso 3 km
Niilanpää-Rautulampi-Luulampi 14 km
Saariselkä-Kulmakuru-Laanila 25 km
Saariselkä-Laanilan Kievari 4 km
Kakslauttanen-Tolosjoki 9 km