Inarin luonnosta löytyy toistakymmentä erinomaista talousmarjaa, vaikka valtaosin poimitaan vain hillaa, mustikkaa ja puolukkaa.
Näiden ohella ei kannata unohtaa juolukkaa, variksenmarjaa, villiviinimarjaa, karpaloa, katajan- ja pihlajanmarjoja eikä puutarhoista luontoon levinnyttä vadelmaa. Mesimarjaakin Inarista löytyy, mutta sadot ovat olemattomia.
Hilla on arvokkain
Alkukesällä pohjoisessa jännitetään onnistuuko hillankukkien pölyttäminen kuinka hyvin. Joinakin vuosina marjaa on kaikkialla erinomaisesti, toisinaan taas ei haeskelemallakaan löydä kuin jonkun lähteenkupeessa kituvan kultamarjan.
Hillalla on valtava taloudellinen merkitys pohjoisen asukkailla, monet keräävät marjoja myyntiin ansaitakseen joskus useita tuhansia euroja. Lähes kaikki taloudet keräävät hillaa kotitarpeeseen.
Hilla on maukas ja terveellinen marja, joka sisältää runsaasti C-vitamiiniä, kohtalaisesti E-vitamiinia, mutta myös muita vitamiineja D-vitamiinia lukuun ottamatta. Tämän vuoden hillasato on jo ohi. Hillaa löytyi varsin niukasti, ja kilohinta nousi 22-27 euroon.
Mustikka on supermarja
Eräs houkuttelevimmista Lapin marjoista on mustikka, josta tuli tänä kesänä erinomainen sato, paras vuosiin. Mustikka kypsyi elokuun puolivälissä, ja on poimittavissa maukkaana niin kauan kuin halla pysyy poissa.
Mustikkaa kannattaa siis kerätä itsekin, sitä löytyy lähes kaikkialta tuoreilta kangasmailta. Mustikan flavonoidimäärä on valtava, sitä pidetäänkin maamme marjoista terveellisimpänä. Myös sen makua on ylistetty, ja sen sisältämät määrät antosyaaneja ovat moninkertaiset tuontihedelmiin verrattuna. Mara on myös vitamiinirikas, ja sen on todettu laskevan mm näytepäätetyöskentelyssä kertyvää silmien painetta.
Mielenkiintoisin tieto mustikan terveysvaikutuksista liittyy sen kiistattomaan muistia parantavaan vaikutukseen. Siinä on myös runsaasti terveysvaikutteisia flavonoideja, tärkeitä ravintoyhdisteitä, joiden on useissa tutkimuksissa todettu vähentävän syöpäriskiä, sepelvaltimotautia, aivohalvauksia ja aikuistyypin diabetestä.
Juolukan maineenpalautus
Mustikka tunnetaan supermarjana, mutta lähes saman makuista juolukkaa on pidetty jostain syystä myrkyllisenä. Sitä ne eivät suinkaan ole. Niiden C-vitamiinipitoisuus on suurempi kuin mustikan ja flavonoidipitoisuus suurempi kuin hillan.
Oletukset juolukan myrkyllisyydestä voivat olla peräisin siitä, että juolukkaa on käytetty muinoin päihdyttävien juomien valmistamiseen, jolloin sen alkuperäinen nimikin olisi juovukka.
Oletus myrkyllisyydestä on kuitenkin johtanut siihen, että se on vähiten poimittu kaikista hyvistä metsämarjoistamme, vaikka sen sadot ovat parhailla kasvupaikoilla, esimerkiksi jokien kosteilla törmillä, todella valtavat. Itse marjakin on selvästi suurempi kuin mustikalla.
Aloitteleva marjanpoimija ei aina edes erota juolukkaa mustikasta. Juolukan marja on kuitenkin puhtaamman sininen, se ei värjää sormia, ja muodoltaan se on usein pitempi ja kulmikkaampi.
Maultaan juolukka on kuin sekoitus mustikasta ja luumusta. Se kypsyy mustikan kanssa samaan aikaan, ja kotikäyttöön niitä voi huoletta kerätä samaan astiaan.
Puolukka kypsyy syyskuun puolivälin jälkeen
Viimeisenä pohjoisen marjoista kypsyy punainen puolukka. Se on säilyvyytensä vuoksi ollut aikoinaan tärkein talousmarjamme. Nykyään sen poiminta on vähentynyt, vaikka hyvillä marjapaikoilla sitä voi nopeasti kerätä ämpärillisen. Lapissa puolukkasato jää usein varsin pieneksi.
Puolukan terveysominaisuudet tulevat kivennäis- ja hivenaineista, joita siinä on paljon. Vitamiineja ja muita terveysvaikutuksellisia aineita siinä ei ole samaa määrää kuin mustikassa, juolukassa tai hillassa. Puolukka säilyy hyvänmakuisena aina lumien sulamiseen saakka, silloin sen happamuuskin on laskenut.
Lähde etsimään sieniä ja marjoja
Marjojen lisäksi myös marjastamisella on todettu olevan terveysvaikutuksia. Lyhytkin oleilu luonnossa vähentää stressitasoa ja alentaa sydämen lyöntitiheyttä. Ihmisillä on myös luontainen keräilyvaisto, jonka tyydyttyminen antaa hyvänolon tunteen.
Sienistä ja marjoista saa lisäksi erinomaisia ruokien mausteita ja lisukkeita, ne ovat terveellisiä ja halpoja.
Lapin sienisadot ovat usein hyviä, pääosa sienistä on tatteja, rouskuja tai haperoita. Lapin kangasmailla voi tavata myös arvokasta männyntuoksuvalmuskaa.
Marjoja voi poimia Lapissa lähes kaikkialla, kunhan muistaa, ettei kiilaa toisen poimijan kupeeseen, poimi asutuksen läheisyydestä, eikä syyllisty roskaamiseen, ja muistaa kunnioittaa ja kiittää luontoa.
Vesa Luhta
Kuvat: Jouni Kyrö