Ruska valmistelee luontoa kohtaamaan talven
Syyskuun puolivälissä Lapin ruska on kauneimmillaan. Tuon ajan lämpötilat suosivat kaikenlaista luontoliikuntaa. Tutkimusten mukaan jo puolen tunnin kävely metsän siimeksessä alentaa tuntuvasti verenpainetta ja auttaa ihmistä rauhoittumaan stressin pyörteiltä. Matalasykkeinen kävely tarjoaa mielelle aikaa pohtia olemisen tarkoitusta.
Ruskan väriloisto syntyy siten, että lehtipuille tärkeä lehtivihreä varastoituu puun runko-osiin. Samalla lehtiin jää enää voimakkaan värisiä ainesosia, kuten keltavärisiä karoteeneja ja ksantofyllejä. Lopulta ensimmäiset yöpakkaset ruskistavat nekin ja syksyn tuulet riipivät lehdet alas.
Ruskan saapumisen ajankohtaa säätelee lisääntyvä pimeys. Hienosäätöä antavat toki myös säätilat, ennen kaikkea kuivuus ja kesän lämpötilat. Kuivien kesien jälkeen punertavat ainesosat loistavat näkyvämmin. Parhaimmillaan ruska on Inarissa syyskuun toisella ja kolmannella viikolla. Kulunut keskikesä oli ennätyksellisen lämmin, elokuu puolestaan sateinen, joten aika näyttää miten näyttävksiruska muodostuu.
Lokakuun lopulla lehtipuut seisovat jo paljastuneina ja pakkasen kourissa. Ruskan kirjo lepää maassa ruskahtavina lehtikasoina, kunnes lumi peittää ne. Seuraavana kesänä ne hajoavat lopullisesti maanpinnan karikkeeksi, josta puut imevät uutta voimaa uusiin lehtiinsä.
Pohjoisen ruska on verrattomasti etelän ruskaa komeampaa. Pohjoisen kasvillisuuden antosyaanit leimaavat kasvillisuutta selvemmin punertavaksi. Mustikan, juolukan ja vaivaskoivun lehdet saattavat loistaa jopa syvän lilan väreissä.
Inarin Lappi on patikoitsijan paratiisi
Inarin ja Utsjoen alueella on nykyään valtava määrä erinomaisia polkuverkostoja, osa päiväretkiä varten, ja osa jopa viikon mittaisiin vaelluksiin.
Eräänä esimerkkinä Saariselän liepeiltä lähtee monipuolinen polku Iisakkipäälle. Sen varrella olevat opastetaulut kertovat alueen geologiasta ja jääkauden muovaamasta maisemasta. Pieniä polkuja vilisee myös Kaunispään rinteellä ja Luttojoen varrella seuraillen talvisia latupohjia aina Kuukkelilammille asti.
Laanilan suunnan polut johtavat Kiilopäälle tai kultareitille. Vanhaa Ruijan polkua voi halutessaan marssia aina kaukaisten Nattasten välistä Sompiojärvelle saakka. Tällöin tulee varautua kuitenkin myös yöpymiseen.
Erinomainen ruskareitti kulkee Saariselältä länteen Kulmakurulle, ja sieltä kohti etelää ja Kutturan maantietä.
Vaativammilla reiteillä jalkineisiin kannattaa kiinnittää huomiota. Monin paikoin joutuu myös kahlaamaan, jolloin kumisaapas on järkevin vaihtoehto. Saariselän poluista saa lisätietoa infoista. Varusteitakin tärkeämpää on omata seikkailijan mieli, kyky olla ahdistumatta pienistä kolhuista, säätilojen ohimenevästä surkeudesta ja yksinäisyyden tunteesta.
Polkuja ja reittejä kaikkialla Inarin Lapissa
Utsjoen kirkon vierestä lähtee mainio polkuverkko kohti Goahppelasjärveä, ja Kenestuvalta voi lähteä talsimaan yli 60 kilometrin maittaista Kevon reittiä halki Kevon jyhkeän luonnonpuiston. Polun varrelta löytyy merkittyjä tulistelu- ja leiriytymispaikkoja sopivin välein. Polku suljetaan syyskuun lopussa.
Inarin kirkonkyläkin on satsannut polkuihin. Uusin ja suosituin reitti on toista vuottaan juhliva Jäniskosken polku, joka tekee ympyrän molemmin puolin Juutuanjokea ylittäen sen riippusiltaa myöten mahtavan Jäniskosken pauhuissa. Polkua on moitittukin sen maantiemäisen olemuksen vuoksi, mutta vastaavasti sitä pitkin voi kulkea vaikka lastenvaunujen kanssa tai pyörätuolilla avustajan kera.
Juutuan retkeilyalueen polkuverkko vie halutessa Otsamolle, Tuulijärvelle ja kauemmaskin. Pielpajärven kirkko on kaikkina vuodenaikoina yhtä häkellyttävä näky, mutta ruskan kirjomassa koivikossa sen ikiaikainen olemus saa uusia sävyjä. Polku itsessään on ajan käytössä kulunut paikoin hankalaksi kulkea.
Ivalon kylän itäreunaa kiertävä Mukkavuopajan-Tavihaaran polku on myös yllättävän moni-ilmeinen. Opastetaulut kertovat mielenkiintoisia asioita mm. kylän historiasta ja alueen muinaisesta käytöstä.
Nellimin kylän kupeesta lähtevät todella antoisat polut Haapakuruun tai vanhalle uittorännille. Luontopolkuja löytyy toki Kaamasta myöten, ja vaellusreittejä aina Sevettijärveltä Näätämöön. Eikä kukaan estä kulkemasta aivan omia polkuja, oman uteliaisuutensa mittakaavassa.
Vesa Luhta
Kuva: PerttiTurunen.fi