Alikulkukäytävä tarpeen Kaunispään ja Urupään välissä

Nelostien ylittävä moottorikelkkareitti Kaunispään ja Urupään välisessä tunturilaaksossa on jatkuva vaaran paikka sekä autoilijoille että kelkkailijoille.

– Varsinkin joulukuussa valtaväylän yli kulkee kelkalla enemmän kuin 10 000 ihmistä, Lapin Safarit Oy:n kohdepäällikkö Mika Harri laskee – ja liikenne jatkuu kelkkareitillä vilkkaana senkin jälkeen koko kevään. Vaara on ilmeinen varsinkin silloin, kun pimeydessä on paljon kelkka- ja autoletkojen valoja. Tunturissa on usein lumituisku, minkä lisäksi rinteiden lumetus nostaa paikalle kovia sumuja – joita on paikalla myös luonnostaan. – Ennemmin tai myöhemmin joku ymmärtää jotain väärin, Harri sanoo ja kertoo Saariselän yrittäjien puhuneen alikulkukäytävän tarpeesta jo parin vuoden ajan.

Valtatiellä on henkilöautojen lisäksi paljon rekka- ja linja-autoliikennettä, jotka kaikki kulkevat omien aikataulujensa mukaan: esimerkiksi tunturikeskuksen vuoronvaihto lisää henkilöautoliikennettä ja linja-autot kuljettavat väkeä lähteville ja saapuville lentokoneille ja ajavat lisäksi aikataulujensa mukaan etelään ja pohjoiseen. – Autoliikenteen pitäisi olla valtatiellä häiriötöntä. Olen itse ollut varmistamassa tienylityksiä huonossa kelissä, kun autoa lappaa valtatiellä ja kelkkojen valoletkat ovat pitkät, Harri kertoo. Hän muistuttaa valtatien yli kulkevan myös yksittäisiä kelkkailijoita, jotka ajelevat omia aikojaan. Kaunispään ja Urupään väli on usean kelkkareitin risteyskohta, jota ei voi muuttaa kilometrien päähän. Ja toisaalta paikalla on hyvällä kelillä erinomainen näkyvyys. – Oli valtatien ylityspaikka missä tahansa, niin näillä matkailijamäärillä tarvitaan alikulku, Harri tähdentää. Se lisäisi autoliikenteen turvallisuutta, sillä huono näkyvyys lisää esimerkiksi peräänajojen riskiä. Autoilijoiden ja kelkkailijoiden lisäksi hän huolissaan myös oppaiden turvallisuudesta, sillä nämä joutuvat itse ottamaan riskejä valvoessaan asiakkaiden tienylityksiä.

Rahaa ei luvassa

– Liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtääviä, valtion rahoittamia hankkeita on aikaisemmin tehty vuosittain ELY-keskuksen hankerahoituksella, mutta nyt rahoituskanava on poikki, kertoo Inarin kunnan tekninen johtaja Arto Leppälä. Moottorikelkkojen alikulkukäytävä tehtiin Saariselälle ensin Laanilan eteläpuolelle Hangasojan kohdalle ja tarkoitus oli tehdä vastaava Kaunispään ja Urupään välinen alitus sen jälkeen. Hankkeesta on tehty esitys ELY-keskukselle, mutta rahoitusta ei ole saatu. Leppälän mukaan alikulkukäytävä maksaisi noin puoli miljoonaa euroa, eikä Inarin kunta ole varannut tarkoitukseen rahoitusta. – Matkailu on kasvanut merkittävästi ja tien ylitykset moottorikelkkaletkassa ovat vaaran paikkoja, varsinkin jos asiakkaat ovat ensi kertaa kelkan päällä, Leppälä myöntää. – Tilanne ei ole kovin hyvä, vahvistaa Lapin ELY-keskuksen ylijohtaja Jaakko Ylinampa. Aikaisemmin moottorikelkkareittien alikulkuihin saatiin EU-rahaa, mutta nyt ehdot ovat muuttuneet ja hankkeisiin edellytetään samanaikaisia pienten tai keskisuurten yritysten rahoittamia hankkeita. Esimerkiksi Saariselällä jonkun safariyrityksen pitäisi investoida kohteen välittömään läheisyyteen. Ylinamman mukaan Kaunispään-Urupään alikulkuun ei löydy rahoitusta ELY-keskuksen omasta budjetista. Kuluvan vuoden rahat on jo sidottu, esimerkiksi Inarin kirkonkylässä on alkamassa keskustan liittymäjärjestelyjen selkeyttäminen. Vuoden 2019 osalle on jo kaksi kilpailevaa hanke-esitystä, joihin rahoitus on käytännössä sidottu. – 2020 voisi olla mahdollinen, mutta meillä ei ole tietoa EU-rahoituksen ehdoista silloin, Ylinampa arvioi. Jos EU-rahaa ei ole saatavissa, niin ELY-keskuksen ja kunnan yhteinen rahoitus nousisi liian korkeaksi. Helena Sahavirta Kuvat: PasiR

• Kelkkailun suosio jatkuu