Saariselän alue on ollut tunturipelastusharjoitusten edelläkävijä. Niitä on järjestetty säännöllisesti jo reilut parikymmentä vuotta, ja pikkuhiljaa mukaan ovat tulleet paitsi muut matkailukeskukset myös muun muassa Venäjän viranomaiset, joiden kanssa on päästy yhteistyöhön.
Yhteisten harjoitusten lisäksi suurimmalla osalla yrityksistä on omat turvallisuussuunnitelmansa, joita testataan ja päivitetään säännöllisesti.
Muun muassa muutama vuosi sitten järjestetyssä lentoturmaharjoituksessa havaittiin kuitenkin, ettei oleellisena osana katastrofitilanteen hallintaan kuuluva viestintä ollut ajan tasalla.
Uhrien perheet odottivat turhaan tietoja omaistensa tilanteesta, tiedotusvälineet olivat pitkälti huhujen varassa, ja pelastustyöntekijät kokivat olonsa turhautuneiksi jatkuvassa mediapaineessa.
Tämän päivän nopean sähköisen tiedonkulun vaatimukset ovat entistäkin suuremmat. Tietoa halutaan heti, se lähtee maailmalle minuuteissa.
Asia on tiedostettu myös maakunnan tasolla. Lapin liitto, Lapin pelastuslaitos, Poliisi, House of Lapland sekä Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti ovat julkaisseet yhdessä matkailuyrityksille tarkoitetun ohjeistuksen, jossa esitetään tiiviissä muodossa kriisiviestinnän perusperiaatteet.
Tosiasiat a ja o
Lapin liiton matkailuasiantuntija Satu Luiro on ollut omalta osaltaan mukana ohjeistusta laatimassa:
-Siinä on aika yksinkertaisesti listattu asioita, joita tulee ottaa huomioon kriisin yllättäessä. On lähdetty siitä, että ensisijainen tiedotusvastuu on viranomaisilla, joilla on yleensä myös paras käsitys kokonaistilanteesta. Samalla painotetaan sitä, että faktat on tarkistettava, että omaa yritystäkin koskevaa tietoa kannattaa jakaa vain, mikäli voi olla varma, ettei se vaikeuta viranomaisten työtä.
-Erityisen tärkeää on muistaa pitää oma organisaatio tilanteen tasalla. Avainhenkilöiden kanssa tulee sopia selkeästä työnjaosta, kuka pitää yhteyttä mediaan, kuka mahdolliseen alueorganisaatioon, ketkä auttavat tiedon keräämisessä.
Satu Luiro muistuttaa myös, että katastrofitilanteessa saattaa olla joskus tärkeää ajaa alas mahdolliset mainoskampanjat, joiden lupauksia ei pystytä lunastamaan tapahtuneen johdosta.
myös järkevää tiedottamista, jotta sekä kriisipaikalla
olijat, että mahdollisesti muualla huolehtivat omaiset
ja ystävät saavat oikeaan ja ajantasaisen kuvan
tapahtumista.
Ohjeistuksessa huomioidaan niin ikään sosiaalisen median käyttö; on ensiarvoisen tärkeää seurata, mitä somessa tapahtuu, jotta pystytään tarpeen vaatiessa heti katkaisemaan siivet virheellisiltä tiedoilta.
Varsin yksityiskohtaisissa ohjeissa painotetaan myös sitä, kuinka tärkeää on säilyttää rauhallisuus joka vaiheessa. Ja ennen kaikkea sitä, että faktat, ja vain faktat ovat kaiken kriisiviestinnän perusta.
Satu Luiron mukaan ohjeistus on otettu hyvin vastaan – parhaillaan siitä ollaan tekemässä englanninkielistä versiota:
-Valitettavasti meillä ei ole resursseja useampiin kieliversioihin.
Lapin matkailun huimat kasvuprosentit ovat paitsi ilon, myös huolen aihe.
-Jatkuvasti lisääntyvien matkailijavirtojen myötä kasvavat myös riskit. Yhä useammat lähtevät yksin tunturiin, yhä useammilla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, minkälaista Lapin luonnossa liikkuminen on.
Varsinaisen kriisiviestinnän lisäksi kaikissa yrityksissä tulisikin pitää erittäin tarkkaa huolta siitä, että matkustavaiset tajuaisivat ilmoittaa minne ovat lähdössä, koska ovat tulossa takaisin. Että he hallitsevat esimerkiksi moottorikelkalla ajon. Että he ymmärtävät, kuinka vaarallista yksin liikkuminen on – ja että he ovat riittävän lämpimästi pukeutuneita.
– Ehkä me sillä tavoin välttäisimme ainakin osan pienimuotoisista kriiseistä, toteaa Lapin liiton matkailuasiantuntija Satu Luiro.
Ritva Savela